Tiesitkö, että esimerkiksi kavereiden ja isovanhempien kanssa voi viettää aikaa leikkien, vaikka heitä ei voisikaan tavata kasvotusten? Tältä sivulta löydät kasvavan listan vinkeistä etäleikkimiseen!
Bumtsibum
Yksi leikkijöistä valitsee mielessään jostain tutusta laulusta noin 5-6 sanan pätkän mistä kohtaa tahansa laulua. Kun hän on valmis, hän kertoo tämän muille pelaajille, ja samalla sanoo, montako sanaa voi arvata, eli montako laulun sanoista hän on numeroinut. Toiset alkavat tämän jälkeen vuorotellen valita numeroita valitulta väliltä. Arvoituksen keksinyt paljastaa aina ko. numeron takaa sanan. Muut yrittävät keksiä, mikä laulu voisi olla kyseessä, ja ilmaisevat arvauksensa laulamalla arvaamaansa laulua. Tätä jatketaan, kunnes oikea laulu on paljastunut. Esimerkiksi, jos valitsen laulun Pieni ankanpoikanen ja siitä kohdan: “… ja sanoi sitten: mä olen iloinen”, kerron muille, että arvattavissa on sanat 1-6. Joku pelaajista valisee numeron 4 ja saa vihjeeksi sanan MÄ. Hän saa oivalluksen ja alkaa laulaa: “Leijonaa mä metsästän …” Laulu on hyvä ja vihjeeseen sopiva, vaan ei oikea. Leikki jatkuu!
Värijahti
Toinen pelaaja sanoo jonkun värin, ja toisen pelaajan tehtävänä on etsiä ja tuoda kameralle näytille kolme (tai kuinka monta tahansa) kyseisen väristä esinettä/asiaa. Värien sijasta voidaan käyttää myös muitakin kategorioita, esim. k:lla alkavia asioita, pehmeitä asioita, uimarannalle tarvittavia asioita…
(Eläin)pantomiimi
Pantomiimi on leikki, joka sopii kaikenikäisille. Etäleikkinä leikkiessä tarvitset kuvayhteyden pelikaveriisi. Leikki etenee niin, että toinen esittää ilman ääntä toiselle jotakin ajattelemaansa eläintä. Toisen tehtävänä on arvata, mitä toinen esittää. Kun oikea vastaus on saatu ilmoille, vaihdetaan rooleja. Voidaan myös sopia, että esitetäänkin jotakin tekemistä tai ammattia tai vaikka tuttua ihmistä. Tässäkin leikissä auttaa, jos pienimmille pelaajille on vaihtoehtoja tarjolla esimerkiksi kuvina.
Mitä tiedät ystävästäni?
Toinen leikkijöistä valitsee mielessään ystävän kanssapelaajalle. Ystävä voi olla oikea henkilö, elokuva tai -satuhahmo. Saatuaan luvan, toinen alkaa arvuutella, kuka hänen ystävänsä on. Hän saa kysyä toiselta vain sellaisia kysymyksiä, joihin annettava vastaus on muotoa ”kyllä”, ”ei” tai ”en tiedä”, esimerkiksi: Onko hän nainen? Onko hän kuuluisa? Onko hänellä pitkä tukka? Saatuaan vastauksen kyselijä jatkaa uusilla kysymyksillä niin kauan kunnes keksii vastauksen. Jos tätä leikkiä leikitään isommalla porukalla, on yhden käytävä vaikka pienellä kävelyllä ruudun ulottumattomissa, jotta muut voivat yhdessä sopia hänelle ”ystävän”.
Laiva on lastattu
Sovitaan aluksi, millä laiva on lastattu, esimerkiksi eläimillä, hedelmillä tai vaikkapa A:lla alkavilla tytönnimillä. Tämän jälkeen pelaajat vuorotellen keksivät sopivia juttuja laivaan lastattavaksi: ”Hevonen, kauris, kilpikonna, …”, Banaani, luumu, päärynä,…” tai ”Anna, Asta, Aliina, Aurora, …” Kuinka kauan keksitte lastattavaa ennen kuin on pakko vaihtaa asiaa/aihetta?
Piirrä ja arvaa
Toinen piirtää jotakin kuvaa, kun taas toinen yrittää arvata, mikä piirroksesta syntyy. Piirtämiseen voi käyttää ihan tavallista paperia, jota välillä näyttää toiselle, tai jos on mahdollista, voi jakaa jonkinlaista Whiteboard-sovellusta näytöllä. Useampien pelaajien kanssa voi ottaa kilpailua: kuka arvaa nopeiten? “Kis-, eiku koi-, eiku nyt mä tiedän: karhu!”
Tarinapeli
Tarinapelissä toinen pelaajista valitsee ensin viisi sanaa. Toisen on kerrottava tarina niin, että sisällyttää sanat tarinaan. Ihana tapa tilata vaikka isovanhemmilta iltasatu itselle tärkeistä asioista! Voidaan myös edetä tarinapelissä yhteistyössä niin, että keksitään sanat yhdessä, samoin tarina.
Unelmat sanoiksi
Nyt on lupa ryhtyä taivaanrannan maalariksi ja pilvilinnojen rakentajaksi! Päättäkää, millaista unelmaa alatte vuorotellen tai yhdessä rakentamaan. Millainen olisi unelmapäivä? Entä unelmaloma? Unelmatalo? Unelmien huvipuisto? Tämä leikki sopii hyvin kaikenikäisille. Siispä antaa palaa, vain taivas on rajana! Vai hetkonen, onko sekään..?
Kumman valitset?
Ota yhteys pelikavereihisi ja aloita pelaaminen. Yksi pelaajista kysyy muilta “kumman valitset?” -kysymyksen. Vastaajan on valittava kahdesta vaihtoehdosta toinen, vastaamatta ei saa jättää, eikä molempia saa valita. Kissa vai koira? Polkupyöräily vai potkulautailu? Suklaa vai sipsit? Kyky muuttua näkymättömäksi vai kyky kävellä seinien läpi? Kysymyksiä voi keksiä itse – vain mielikuvitus rajana. Netistä löytää myös valmiita kysymyksiä esimerkiksi kuukkeloimalla sanoilla “kumman valitset”.
KIM-leikki etänä / ”ETÄKIM”
Leikkimiseen tarvitaan kuvallinen yhteys sekä pikkuesineitä. Toinen pelaaja asettaa tasolle (pöydälle, lattialle, tarjottimelle) pikkuesineitä (esim. kynä, legopalikka, naula, avain, hiuslenkki jne.) ja kuvaa niitä niin, että linjoilla oleva pelikaveri näkee esineet. Yhdessä voidaan vielä nimetä esineet ja samalla varmistaa, että molemmat todella tietävät, mitä pelipöydällä on. Yhteyksien päässä oleva pelikaveri saa hetken rauhassa katsoa esineitä. Sitten hän sulkee silmänsä ja esineiden luona oleva poistaa pöydältä yhden esineen. Hän voi toki hetkeksi kääntää kameran suuntaamaan muualle, jolloin toisen ei tarvitse sulkea silmiään. Sitten onkin aika taas kuvata tasoa. Arvaako kaveri, mikä esine puuttuu? Jos arvaaminen on vaikeaa, voi kaverille antaa vihjeitä. Kun tehtävä on ratkaistu, vaihdetaan rooleja. Tätä peliä voi toki pelata myös isommalla porukalla myös etänä, jos linjoilla on useampi pelikaveri yhtä aikaa.
Sananselityspeli
Tämä leikki taipuu hienosti leikittäväksi etänä, jopa pelkän puhelimen välityksellä. Toinen pelaaja valitsee asian, eläimen tai esineen, jonka selittää toiselle. Tärkeää on, että valittua sanaa EI saa käyttää, vaan asia tai esine pitää kuvailla niin, että toinen voi sen arvata.
Pieniä pelaajia voi auttaa esimerkiksi se, että heillä on jo valmiita kuvia, joista sanoja lähtee selittämään. Sanaselityspelien kortteja voi käyttää, jos kotona on sellaiset. Jos ei, voi apuna toimia esimerkiksi kuvakirja, erityisen hyvin lasten kuvasanakirjat, joissa opetellaan nimiä asioille ja esineille.
Mikä on muuttunut?
Tässä leikissä pitää nähdä toisensa, joten videoyhteys tarvitaan. Ideana on olla tarkkasilmäinen ja huomata, kuinka etäyhteyden päässä oleva pelikaveri muuttuu. Pelin alussa sovitaan, kumpi muuttuu. Sen jälkeen toinen tuijottaa kaveria sopivan ajan, jonka jälkeen muuttuja poistuu kameran edestä ja muuttaa jotakin itsessään (kääri hihan, avaa tukan, jos se on ollut kiinni, ottaa neuletakin pois tms.) Nyt hän tulee uudestaan näkyville ja toinen yrittää arvata: Mikä on muuttunut.
Leikki vaatii tarkkana olemista, muistia ja yksityiskohtien huomioimista. Leikissä on myös avuksi suunnitelmallisuus: voi olla avuksi, jos arvaaja käy muuttujan ensiksi läpi systemaattisesti, vaikka ylhäältä alaspäin, kiinnittäen tietoisesti huomiota eri yksityiskohtiin, jotka voisivat muuttua. Muuttujan muutettua jotain itsessään arvaaja voi tehdä samanlaisen “skannauksen”, jolloin muutos pienessäkin yksityiskohdassa on helpompi huomata. Tässä aikuinen voi opastaa lasta.
Kaksi totuutta ja yksi valhe (Aprillipäivän kunniaksi)
Joku pelaajista kertoo itsestään kolme asiaa. Kaksi kerrotuista asioista on oltava totta mutta yksi on valhe. Muut pelaajat yrittävät arvata, mikä kerrottu asia ei voi pitää paikkaansa ja on siis valhe. Valheen paljastumisen jälkeen vaihdetaan kertojaa. Yllättävää, miten toisen valhe voi joskus tuntua todemmalta kuin todet tarinat. Siinäpä tämän leikin viehätys ja siksi sitä voisi pelata pitkäänkin. Leikki onnistuu erinomaisesti etänäkin esimerkiksi videopuhelun välityksellä!
Jatkotarina
Jatkotarina on yksi LeKe-ohjelman leikeistä. Siinä leikkijöitä voi olla kaksi tai useampi. Ideana on, että toinen leikkijöistä aloittaa sanomalla jonkun tapahtuman (esim. “Menin puistoon.”). Toinen leikkijä toistaa sen, mitä toinen on sanonut, ja lisää siihen keksimänsä tapahtuman/asian (esim. “Menin puistoon ja näin koiran.”). Tällä tavalla jatketaan aina toistaen kaikki se, mitä on jo kerrottu, ja lisäten jotain uutta. Jos tarinamuoto on lapselle vaikea, voidaan tarinan sijasta käyttää sanalistoja, esim. kauppalistaa. Jatkotarina vaatii oivallisesti tarkkaavaisuutta sekä muistia — myös etänä. Ei muuta kuin isovanhemmille rimpauttelemaan ja leikkiä pystyyn!