Tutkimus Suomessa
LeKe-toimintamallin vaikuttavuutta arvioitiin Suomessa LeKe-hankkeessa vuosina 2017-2019. Hankkeesta kerätystä aineistosta on tämän jälkeen tehty tutkimusta, ja tulokset on julkaistu Child Neuropsychology -lehdessä (Klenberg ym., 2023). Tutkimukseen osallistui yhteensä 95 perhettä, jotka satunnaistettiin interventioryhmään (yht. 55 perhettä) ja odotuslistaverrokkeihin (yht. 40 perhettä). Osallistuneet lapset olivat 3-5-vuotiaita, ja heillä kaikilla oli vanhempien arvion mukaan korostunutta ylivilkkautta ja tarkkaavuuden haasteita lähtötilanteessa. Tulokset osoittivat, että LeKe-interventioon osallistuneilla lapsilla väheni tarkkaavuuteen, ylivilkkauteen ja aggressiiviseen/uhmakkaaseen käyttäytymiseen liittyvät ongelmat enemmän kuin interventiota odottavilla lapsilla vanhempien arvioon perustuen. Nämä muutokset myös säilyivät seurantamittaukseen saakka, joka tapahtui 2 kk intervention päättymisen jälkeen. Varhaiskasvatuksen opettajien arvioissa muutosta lasten käyttäytymisessä ei näkynyt.
Tutkimuksessa oli hyvä ns. fideliteetti eli menetelmäuskollisuus (= missä määrin interventio toteutuu sellaisena kuin se on tarkoitettu), mikä näkyi esim. siinä, että keskimäärin vanhemmat osallistuivat viidelle ryhmäkerralle kuudesta sekä leikkivät lastensa kanssa päivittäin 28 minuuttia, joka on lähellä tavoiteltua puolta tuntia – joskin vaihtelua toteutuksen määrissä myös oli. Myös intervention hyväksyttävyyttä arviointiin, ja tulokset osoittivat, että sekä vanhemmat että ryhmien vetäjät kokivat intervention erittäin hyväksyttäväksi. Intervention hyväksyttävyydestä ja “suotuisuudesta” niinikään kertoo myös se, että intervention aloittaneista perheistä vain 8 % keskeytti osallistumisensa.
Tulokset ovat yhdenmukaisia Uuden-Seelannin tulosten kanssa, ja osoittavat, että LeKe-interventio on toimiva myös Suomessa. Vaikutusten puuttuminen varhaiskasvatuksen arvioissa viittaa siihen, että harjoittelun myönteiset vaikutukset näkyivät pääasiassa siinä ympäristössä, jossa harjoittelu tapahtui – siis kotona. Tämä olikin yksi syy varhaiskasvatuksen LeKe yhdessä -toiminnan kehittämiseen; siis varhaiskasvatuksen ja vanhempien voimien yhdistäminen kokonaisvaltaisempien vaikutusten aikaansaamiseksi. Toisaalta on myös huomioitava se mahdollisuus, että vanhempien arviot voivat heijastaa jotain muutakin kuin muutosta lapsen käyttäytymisessä, esim. muutosta vanhemman omassa tavassa nähdä lapsensa tai toivetta/halua nähdä muutosta. Kaiken kaikkiaan tulokset yhdessä aiempien Uuden-Seelannin tulosten kanssa tarjoavat kuitenkin hyvää näyttöä sille, että LeKe-interventio on varteenotettava tapa tukea 3-5-vuotiaiden lapsia, joilla on tarkkaavuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä käyttäytymisen haasteita, ja voi soveltua erityisen hyvin varhaiseksi, kenties ensimmäiseksi, tueksi tilanteisiin, joissa vanhempien huoli lapsesta on herännyt.
Intervention mekanismit, eli mitä kautta yhdessä leikkiminen välittää myönteiset vaikutuksensa lasten käyttäytymiseen, on vielä selvittämättä. Intevention taustalla on ajatus, että leikkiminen harjaannuttaa lapsen toiminnanohjauksen taitoja, esim. inhibitiota, ja sitä kautta mahdollistaa paremman käyttäytymisen tason säätelyn. Muitakin väyliä vaikutuksille mahdollisesti on, esim. parantunut vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus yhdessä myönteisessä hengessä vietetyn ajan myötä.
Tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Sini Teivaanmäkeen (sini.teivaanmaki@nmi.fi).
| Lähteet: Liisa Klenberg, Sini Teivaanmäki, Vesa Närhi, Noona Kiuru & Dione Healey (2023): Effectiveness of ENGAGE in reducing difficulties in everyday executive functions among Finnish preschoolers: a randomized controlled trial, Child Neuropsychology, DOI: 10.1080/09297049.2022.2164568 |